Tulet esiin kuin aamu valkeana
mieli kalpeana
Yösydän nyt kehrää tyydytystä
lähellä myrkytystä
Aivan kuin kuolisit huolesta
katsot silmiini ja
Kädet täynnä ruhjeita
tulet kohti laulaen että
Ei ole maa, enää entisensä koskaan sillä se on
opettanut liikaa ja mitä enemmän näen, sitä vähemmän uskon että
Kukaan olisi täällä takiani
valmis kuulemaan asiani
ilman että saan, verta vuodattaa
|
Niin moni nyt huutaa kuorossa
oot sairas mieleltäsi
Kun ei sinuun tunnu pätevän
tämän maailmamme laki
Elät täällä kuin viimeistä päivää
jalat haudassasi
silti kasvot täynnä virtaa
vain toteat tyynesti
Ei ole maa, enää entisensä koskaan sillä se on
opettanut liikaa ja mitä enemmän näen, sitä vähemmän uskon että
Kukaan olisi täällä takiani
valmis kuulemaan asiani
ilman että saan, verta vuodattaa |
