Matkallani löysin kylän
aution ja hylätyn
kuin täystuhon jäljiltä
auki sen esirippu on
syvyyksien unohtunut maa
paikoittain vielä savuaa
se täynnä katkeruutta, vihaa
nyt kumartaa voittajaa
Tummat pilvet taas
huuliltas piiloon sukeltaa
henget tanssii tanssiaan
kunnes ne tekee susta vieraan
Kuumaa laavaa
kaduilla virtaa, tiedä vaan
täällä sankareita odotetaan
aikapommia purkamaan
|
Savuisen verhon takaa
katseesi minua koskettaa
ja lasinen seinä pitää
sun tuoksus omana tietonaan
Piste piirtää pimeyteen viivaa
tiedän syyn tähänkin vaivaan
halunsa vanki vihdoin on
kädessäni sulaa rautaa
Kiroukset loitsut manataan
muttei myrskylinnut katoakkaan
kun omatunto löydettiin
hukkuneena tuhkaan |
