Selkäni hylkii vettä
vaikka se tietää että
toinen puhtauttaan vain todistaa
Sateen tekijä nauraa
miettii, helppoa kauraa
saan sinut vielä taipumaan
Ei pääni tiedä miksi
et vaikka vettä rakastaa
sateen tullen sisään jää
En silti ilman elää vois
muutoin kuihtuisin pois
pyydän, viereeni jää
Viereeni jää
|
Sumuiset aamut vietän
liimautuneena ikkunaan
voiko tämä olla tottakaan
Laiturin päässä seison
ja katselen veden pintaa
joka kuvaasi heijastaa
Houkuttaa sekaan hyppäämään
siis miksi laiturille jään
epävarmuus laulaa laulujaa
Viereeni jää
Olen tottunut varomaan
joka askelta hiuksia haromaan
miten seuraavaan mutkaan meen
En sua ilman elää vois
muutoin kuihtuisin pois
pyydän, viereeni jää |